Muistoissa
Punatassun Etna Farnie - In Memoriam 16.1.2001 - 25.11.2012
Etnan tiedot KoiraNetissä
Etnan MyDogDNA -tulokset (linkki Wisdom Panelin sivuille)
Etnan tarina
Kuinka Etna tuli meille? Ostin Etnan lehti-ilmoituksen perusteella (Helsingin Sanomat 06.06.2001), kuitenkin täysin tietoisena siitä,
että tämä on minun rotuni, olihan sitä pitkään saanut miettiä. Kävimme Etnaa katsomassa Nastolassa, jonne se
oli pitovaikeuskoirana palautunut aiemmasta perheestään. Parin harkintapäivän jälkeen haimme tytön kotiin,
iloisina uudesta, kauan kaivatusta perheenjäsenestämme. Etna oli 5kk vanha meille tullessaan, ja varsinainen
villipeto - vähänpä se silloin tiesi käytöstavoista. Lisäksi toiset koirat olivat sille hirveä kauhistus.
Vaikka vastaan olisi tullut pieni ja ystävällinen koira, pakoon oli Etnan mielestä päästävä.
Harrastussaralla Etna ehti kokea paljon kaikenlaista. Jokusen kerran kävimme näyttelyissä, vaikkei Etna oikein niissä
pärjännyt, mutta sai kuitenkin ihan hyviäkin arvosteluja. Treenasimme yhden kauden pelastuskoirapuolella. Siinä laji,
josta Etna piti todella paljon. Etna oli ihmisrakas ja perso ruoalle, ja tykkäsi käyttää nenäänsä. Rauniotreenit jäivät,
kun pääsimme agilityn alkeiskurssille. Agilityssä Etna oli varma, mutta ei järin nopea. Pääsimme kuitenkin helposti
MAXI 2-luokkaan. Etna kuitenkin jäi kisaamisesta eläkkeelle, sillä kakkosissa kisahypyt alkoivat maxeissa olla tytölle liikaa,
sillä Etnalla ei ollut paras mahdollinen hyppytekniikka. Etna kävi myös luonnetestissä ennen yläikärajan täyttymistä.
Vielä kuitenkin eläkkeelläkin Etna pääsi näyttämään kyntensä tokossa: Etna osallistui ensimmäiseen
viralliseen tottelevaisuuskokeeseensa 10-vuotiaana saaden 3-tuloksen! Mainita täytyy myös se, että Etna tykkäsi
laulaa viulua soitettaessa, ja näin oli ensin sooloartisti, sitten perusti Viggon kanssa lauluduon ja lopulta sai
myös Corasta kolmannen jäsenen laulukuoroon jolloin meillä oli lagotto-laulutrio.
Terveydeltään Etna oli ns. perusterve, se steriloitiin 2005 helpottamaan eloa uroksen kanssa samassa taloudessa, kun
Etnan C-lonkkien ja siskonsa D-lonkkien takia sekä Suomessa yleisen sukunsa takia en katsonut Etnan olevan jalostukseen soveltuva,
myös sopivan uroksen löytäminen olisi ollut hankalaa kun siihen aikaan tarjonta oli hyvin rajallista ja terveystuloksia uroksilla vähänlaisesti.
Kevättalvella 2012 Etnan pissassa näkyi verta. Tulehdukseen saatujen antibioottien ollessa tehottomia,
Etna kävi virtsarakon ultrassa, jossa näkyi pieni muutos virtsarakon ulkopinnalla. Etnalta otettiin tähystyksellä koepala, jonka
perusteella kyse oli hyvänlaatuisesta kasvannaisesta. Etnan virtsarakon kasvannainen päätettiin leikata.
Kasvain olikin suurempi, ja se poistettiin, vaikka virtsarakko jäikin melko pieneksi. Etna toipui leikkauksesta hyvin,
mutta myöhemmissä tutkimuksissa kasvain todettiin pahanlaatuiseksi. Kesällä Etna kävi keuhkoröntgenissä, jossa näkyi muutamia
etäpesäkkeitä keuhkoissa. Etna eli täysipainoisesti ja elämästään nauttien vielä noin puoli vuotta, kävi marraskuussa uudelleen röntgenissä,
jossa näkyi syövän levinneen keuhkoissa. Viimein sateisena sunnuntaiaamuna 25.11.2012 tyttö päästettiin ikiuneen, kun yleisvointi heikkeni.
Etna on haudattu mökillemme, lähelle paikkaa, jossa se aina tapasi makoilla vahtiessaan mökkitietä.
Etnalla on aina paikka sydämessäni, ensimmäinen koira on aina erityinen, ja opettaa niin paljon. Kiitos Etna!
Etnan näyttelyarvosteluja
24.9.2005, Orimattila, tuomari Hannele Jokisilta
AVO EH AVK 2
"Sopivan kokoinen. Turhan litteä kallo. Hyvä, voimakas kirsu. Alaleuka saisi olla voimakkaampi. Tyypillinen kaula ja selkälinja. Rittävästi
kulmautuntu sekä edestä että takka. Hyvä eturinta. Erittäin voimakas syvä runko. Hyvä karva. Erinomainen luonne ja esiintyminen.
Liikkuu hyvin, mutta saisi olla tiiviimpmässä kunnossa."
4.12.2004, Helsinki, tuomari Gunnel Holm
AVO T
"Narttu, jonka kaulan (/kallon/?) pitäisi olla pitempi. Ruma pitkä kuono. Hyvä purenta. Liian suorat eturaajojen kulmaukset.
Riittävät takaraajojen kulmaukset. Isohko. Hyvä karvanlaatu. Hyvät eturaajojen liikkeet."
23.5.2004, Helsinki, tuomari Leila Kärkäs
AVO EH AVK 1
"Erittäin hyvä kokonaisuus. Melko hyvät mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme. Vankka runko. Tasapainoiset niukahkot kulmaukset.
Seisoo hieman kinnerahtaasti. Köyristää lanneosaansa liikkeessä. Melko hyvät sivuliikkeet. Edessä hieman löysyyttä. Kantaa häntäänsä hyvin.
Hyvä turkinlaatu. Miellyttävä luonne."
24.4.2004, Lahti, tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen
AVO H
"Isokokoinen, pitkärunkoinen narttu. Pitkä kuono. Hyvä kaula ja etuosa. Hieman kaareva selkälinja, laskeva lantio.
Kapeat takaliikkeet. Erinom. karvanlaatu. Esiintyy rauhallisesti."
7.12.2003, Helsinki, tuomari Elina Tan-Hietalahti
AVO H
"Turhan pulskassa kunnossa oleva kookas narttu, erittäin hyvä luonne, sopiva luusto, hyvät korvat, oikea ilme,
hyvä etuosa, voisi olla aavistuksen lyhyempi. Hyvä häntä, tulisi liikkua leveämmin takaa, kiinteämmin edestä,
hyvä karvan laatu ja väri, hyvä luonne."
18.10.2003, Helsinki, tuomari Carla Molinari (POR)
AVO ERI AVK 2
"Excellent type and excellent coat condition. Correct outline slightly long in body. Excellent croup and rear. Sound moves."
25.5.2003, Helsinki, tuomari Hans Lehtinen
AVO T
"Liian pitkärunkoinen narttu. Kuono pitäisi olla täyteläisempi. Ristipurenta. Hyvä kaula. Pitäisi liikkua tehokkaammin.
Hyvin ahdas. Liian korkea häntä. Hyvä karvanlaatu."
TK2 BH Riccias Barbato-Vichingo - In Memoriam 24.4.2004 - 13.03.2016
Viggon tiedot KoiraNetissä
Viggon MyDogDNA -tulokset (linkki Wisdom Panelin sivuille)
Viggon tarina
Kuinka Viggo tuli meille? Toista koiraa etsiessäni olin jo päättänyt, että se olisi toinen lagotto narttu. Suuntasin katseeni suosiolla
ulkomaille, tietäen etten löytäisi edes minimivaatimuksiani täyttävää yhdistelmää Suomesta, sillä tuolloin
Suomessa ei ollut kovin tavallista, että pentueen vanhemmat olisi terveiksi lonkkakuvattuja, saati isovanhemmat. Myös uuden
jalostusmateriaalin tuominen houkutti. Löysin netistä Hippie lagoton ja omistajansa Meten sivut, sekä tiedon
suunnitteilla olevasta pentueesta, joka siinä vaiheessa vaikutti todella kiinnostavalta: terveitä lonkkia jo
toisessa polvessa, emä ja isä ihanaluonteisia ja hyvän ulkomuodon omaavia. Sain pian huomata löytäneeni
vastuullisen kasvattajan, jolta ilomielin voisin ottaa seuraavan koirani. Pääsin jonoon, ja siten valitsemaan
toisena syntyvistä narttupennuista. Kävi kuitenkin niin, että narttuja syntyi vain yksi, ja uroksia viisi.
Halusin kuitenkin koiran juuri tästä pentueesta, joten päätin joustaa kriteereissäni - pääsisinhän valitsemaan
ensimmäisenä viidestä urospennusta. Melko varhaisessa vaiheessa Mette pystyi sanomaan, että pentueen oranssi
poika vaikuttaa ulkomuodollisesti lupaavimmalta, erityisesti päänsä osalta. Silloin jo asennoiduin, että tuo
se meille sitten varmaan tulee. Kävikin todella hyvä tuuri, että lupaavin pentu osoittautui myös rohkeaksi
epeliksi, juuri sellaiseksi jollainen kunnon harrastuskoiran tulee olla - jo pentuna Viggossa oli havaittavissa
myös harkitsevaisuutta ja rauhallisuutta suhteessa pentuesisaruksiinsa. Niin me sitten teimme vajaan viikon
matkan Norjaan, ajoimme 2800 kilometriä suuntaansa vain saadaksemme pienen villakäärön kotiimme. Kaikkea se
koiriin hurahtaminen teettää, näköjään.
Luonteeltaan Viggo oli erittäin maskuliininen, macho uros - sekä ulkoiselta habitukseltaan että luonteeltaan. Se tuli toimeen vain
tuttujen urosten kanssa ja muuten se oli haastamassa koirapuistossa aina isointa mahdollista urosta
matsiin kanssaan. Emme siis käyneet puistoissa enää kuin oman porukan kesken, kun Viggo täytti vuoden.
Machoilu ei kuitenkaan haitannut harrastamista, Viggo oli erittäin kuuliainen ja työorientoitunut, sille
toko ja agility oli parasta maailmassa - tai mikä vain mitä sai emännän kanssa tehdä. Viggo ei ollut niinkään
vahtihaukkuja kuin kodin ja auton puolustaja, eli vartioviettiä siltä löytyi, eikä se esimerkiksi autoon
olisi päästänyt tuntemattomia. Ja samalla kuitenkin se oli mammanpoika mitä tuli oman perheen kesken tapahtuvaan
hellyttelyyn. Viggolla oli valitettavasti myös taipumusta eroahdistukseen, joka näkyi ajoittaisena ulvomisena yksin jäädessään.
Pientä kukkoilua ja vieraisiin ihmisiin suuntautuvaa epäluuloa saatiin maistaa ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä, kun Viggo ei antanut
tuomarin mitata itseään, vaan murisi ja yritti purra. Saatiin kehäkäytös kuitenkin mallilleen ja sen jälkeen
ei ollut enää ongelmaa käsittelyn kanssa. Eläinlääkärin käsittelyssä Viggo käyttäytyi aina kuin enkeli, aivan kuten Etna ja Corakin.
Luonnetestissä Viggon epäluuloisuus ihmisiä kohtaan tuli esiin enemmänkin pelkona kuin isotteluna, mikä oli
silmiä avaavaa. Huomasin, että luottamus ja avoimuus ihmisiä kohtaan vie koiraa todella pitkälle myös uhkaavissa ja kuormittavissa tilanteissa.
Viggolla oli myös jonkinasteista alusta-arkuutta, kiiltävät rappuset olivat sille kauhistus - mutta vasta sen jälkeen kun se oli
pari kertaa liukunut sellaiset alas.
Terveydellisesti Viggo oli perusterve aina 10-vuotiaaksi asti, kun sillä todettiin rokotusten yhteydessä tehdyssä
sydämen kuuntelussa sivuääni. Viggolla ei ollut virallista sydänkuuntelutulosta - tuohon aikaan ei ollut mitenkään tavallista
hankkia lagotolle virallista sydänkuuntelulausuntoa. Sydäntä tutkittiin enemmänkin ja Viggo sai viimeisiksi vuosikseen lääkityksen.
Rakenteellisesti Viggo ei ollut virheetön: lonkat olivat B/C, sillä oli häntämutka hännän tyvessä ja tarkkuudestaan
tunnettu silmäspesialisti löysi siltä muutamia silmäripsiä liian läheltä silmää sekä raon silmäluomen ja silmän välistä
(Makroblepharon). Viggolla oli siis kokoa liian suuri nahka ylipäätään, mikä sitten silmissä aiheutti sen, että luomet
eivät olleet niin tiiviit kuin olisi toivottua. Viggolta ja Etnalta lähetettiin verinäytteet Hannes Lohen tutkimusryhmälle terveinä verrokkikoirina
kun rodusta löytynyttä pentuiän epilepsiaa tutkittiin ja sen aiheuttavaa geeniä etsittiin. Viimeisinä kuukausinaan Viggo sai kaksi nopeasti ohimenevää epileptistä kohtausta,
mutta viimeisenä yönään kohtauksia alkoi tulla muutaman tunnin välein, jolloin Viggo pääsi viimeiselle matkalleen eläinlääkärin päivystyksessä.
Viggo oli elämäni koira, sielunveli. Vielä vuosienkin jälkeen tämän suuren persoonan muistelu tuo tipan linssiin. Olit hyvä poika, Viggo.
Viggon näyttelyarvosteluja
28.4.2007, Lahti, tuomari Göran Bodegård
AVO EH2
"Något för stor, lite lång i ryggen. Bra uttryck, välansett svans, mckt bra front (?).
Bra halställ (?), Kunde ha lite mer effektivare och mindre elastiska steg. Bra päls."
21.5.2006, Helsinki, tuomari Hans W Müller
AVO EH2
"Strong and a little too long male. Correct back. Tailset too high. Strong chest. Correct front.
Enough angulations. Strong head. Correct bite. Coat ok. Correct movement. Tail too gay."
18.12.2005, Helsinki, tuomari Kirsti Louhi
NUO HYL
"Ylisuuri, vahvaluustoinen. Selvän sukupuolileiman omaava uros, joka esitetään hieman
tuhdissa kunnossa. Oikea purenta, pitkähkö kuono. Hieman takakorkea ylälinja. Hyvä rintakehä.
Lyhyt luisu lantio. liikkeessä koira kantaa häntäänsä "iloisesti". Erinomainen luonne. Tiheä karva."
17.12.2005, Helsinki, tuomari Tuus Adrichem Boogaert-Kwint
NUO EH1
"Not the smallest today, well balanced head, well put together, just a shid higer than
whilher (?), lovely coat, movement ok, just too proud of its tail."
15.10.2005, tuomari Rui Oliveira
NUO EH2
"Good head and coat, too long in body. Good movement, too heavy overall."
24.9.2005, Orimattila, tuomari Hannele Jokisilta
JUN H
"Liian suurikokoinen, erittäin voimakas juniori, joka rakenteeellisesti on erinomainen.
Voimakas pää, kuono-osa voisi olla hieman lyhyempi. Hyvä karva. Lyhyt, korkealla kannettu
häntä. Erinomainen luonne. Hyvä karva. Liikkuu hieman ahtaasti takaa. (mitattu koko: 52cm)"
11.09.2005, Porvoo, tuomari Eeva Rautala
JUN EH1
"Eritt. kookas. Melko hyvä tyyppi. Voimakas maskuliininen pää. Vaaleat silmät. Hyvä kaula.
Voimakas runko. Riitt. luusto. Voisi olla hieman paremmin kulmautunut. Toivoisin tehokkaammat
liikkeet. Hyvä luonne. (mitattu koko: 49,5cm)"
3.9.2005, Vantaa, tuomari Ewa Nielsen
JUN EH3
"Stor, rejäl hane mask. huvud. bra bett. Tillräcklig hals. Normalt vinklad. Utm. bensomme
o pälstuktur. är mkt lös i skinn o rörelse. Rör sig mkt trängt bak o med korta steg.
Visas väl. Behöver mera tid."
28.8.2005, Heinola, tuomari Saija Juutilainen
JUN H
"16 kk (52cm) Kookas nuori uros, jolla erinom. sukupuolileima ja rungon mittasuhteet.
Kokoon sopiva raajaluusto. Komea uroksen pää. Kuono-osa voisi olla hieman täyteläisempi
silmien alta. Hyvä purenta ja pigmentti. Sopiva kaula. Ikäisekseen erinom. runko, mutta
valitettavasti tänään aivan liian paksussa kunnossa. Tasapainoiset mutta niukat kulmaukest.
Kantaa häntäänsä hyvin. Erinom. karvanlaatu. Liikkuu hyvin sivusta, takaa kinnerahtaasti.
Hyvä luonne."
21.8.2005, Hämeenlinna, tuomari Markku Santamäki
NUO H
"Kookas, mittasuhteiltaan oikea, hyvä sukupuolileima. Hyvä vahva pää. Vielä kevyt kaula.
Hyvä rintakehän muoto. Kohtalaisesti kulmautuneet raajat. Tulisi käyttäytyä luottavaisemmin."
21.5.2005, Helsinki, tuomari Bertil Lundgren
JUN ERI1, PU2, VASERT
"Already very mature junior, who must not get bigger. Strong, masculine head, good skull
and muzzle, neck and shoulder, good angulation, well bodied, strong back, well carried tail,
moves very well, still a bit unsteady in front, good bone and coat. Very well shown."
23.4.2005, Lahti, tuomari Merja Ylhäinen
JUN HYL
"Eritt. kookas, muuten hyväntyyppinen. Hyvä pää, liikkuu hyvin. Valitettavasti koira ei
anna koskea, murisee ja yrittää purra."
4.12.2004, Helsinki, tuomari Gunnel Holm
PEK1 KP ROP-pentu
"7 kk vanha urospentu. Hyväntyyppinen. Hyvä pää ja ilme. Saisi olla paremmin kulmautunut
edestä. Hyvät takakulmaukset. Hyvin iloinen pentu. Saisi liikkua paremmin edestä."
25.9.2004, Hyvinkää, tuomari Merja Ylhäinen
PEK1 KP ROP-pentu
"Erittäin hyvän tyyppinen, hyvät mittasuhteet päässä ja rungossa, hyvät etukulmaukset,
hyvä rintakehä, hyvä luusto, riittävästi takakulmauksia, hyvä karva,
liikkuu hyvin, käyttäytyy vilkkaasti."
EE MVA Cora - In Memoriam 7.8.2007 - 22.10.2020
Coran tiedot KoiraNetissä
Coran MyDogDNA -tulokset (linkki Wisdom Panelin sivuille)
Coran tarina
Kuinka Cora tuli meille? Coran ostin kuvattoman netti-ilmoituksen perusteella Italiasta, Milanon läheltä. Coran silloiset
iäkkäät omistajat joutuivat luopumaan koirastaan terveydellisistä syistä, mutta onneksi myynnillä ei ollut
hirveä kiire, vaan voitiin kuukauden päivät odotella että rabies-rokotus ehti olla kyllin kauan tuontisäädösten
mukaisesti. Lensin hakemaan Coraa maaliskuussa 2009, vietin parin päivän kaupunkiloman Milanossa ja viimeisenä
päivänä Cora tuotiin minulle lentokentälle, jossa maksoin sen ja palasin uuden koiran kanssa kotiin. Oli siinä
Viggolla ja Etnalla ihmettelemistä, mutta uusi tulokas sopeutui laumaan oikein hyvin.
Luonteeltaan Cora oli melko pomotteleva narttuja kohtaan, urosten kanssa se tuli oikein hyvin toimeen.
Cora oli helppo kouluttaa nameilla ja erityisesti palloleikeistä se piti mahdottoman paljon. Varoituksen sana muille
pallohulluille: tennispallot todellakin kuluttavat koiran kulmahampaita, suosikaa koirille tarkoitettuja palloja! Cora
kisasi agilityssä medi2-luokkaan asti, sen jälkeen vauhti ei oikein riittänyt tarvittaviin tuloksiin, jotta sillä olisi
ollut realistiset mahdollisuudet päästä 3-luokkaan. Luonnetestissä Cora kävi todella nuorena, vasta 6kk meillä olleena,
joten näin jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut odottaa vielä vuosi tai pari, jotta Coralla olisi ollut hieman enemmän
elämänkokemusta ja etenkin suhde ohjaajansa olisi ollut vahvempi jolloin siitä olisi saanut tukea testin aikana.
Iloinen hännänheilutus oli Coran tavaramerkki ja ihmisiä kohtaan se oli useimmiten avoin, mutta ei mielistelevä.
Terveysasioiden osalta Cora oli muuten terve kuin pukki, mitä nyt yhteen sen silmätarkastuksista tuli
maininta Distichiasis yhden väärässä paikassa kasvaneen ripsen takia. Mutta. Coran ongelmaksi muodostui lopulta
haimatulehdus. Sillä oli 5-7 vuotiaana pari, todennäköisesti liian rasvaisten herkkujen aiheuttamaa akuuttia haimatulehdusta
ja 12-vuotiaana pienen (hyvänlaatuiseksi osoittautuneen) nisäkasvaimen poiston yhteydessä tarvitun lääkityksen todennäköisesti
käynnistämä krooninen haimatulehdus. Krooniseen haimatulehduksen piti kurissa tiukka hyvin vähärasvainen ruokavalio ja
Lypex-niminen valmiste. Lisäksi noissa 12-vuotiaana tehdyissä verikokeissa huomattiin vaihtelua maksa-arvoissa, joten
viimeisen vuotensa Cora söi myös maksan toimintaa tukevaa Samylin-valmistetta. Lisäksi ultraääni-tutkimuksissa havaittiin ensin
sappeen kerääntyvän sakkaa, johon Cora sai loppuelämän lääkityksen sappihappoanalogia - sapen tilanne pysyi
pääosin ennallaan vuoden päivät, pientä sakan vähenemistäkin oli havaittavissa. 13-vuotiaana ensin tehtiin ultralla löydös
maksasta - sinne oli ilmaantunut pyöreitä tiivistymiä, mahdollisesti syöpä. Pari kuukautta myöhemmin Cora alkoi
kipuilemaan ja se vietiin eläinlääkärille. Sapen tilanne oli mennyt muutamassa kuukaudessa todella huonoksi: se oli täyttynyt
geelimäisellä nesteellä, tilaa jota kutsutaan sappirakon mukoseeleksi, joka voi saada sapen repeämään. Lisäksi ultrassa näkyi myös maksan
löydösten kasvaneen ja suolen seinämien paksuuntuneen - mahdollinen syöpä oli saattanut löytää jo sinnekin.
Sappirakon voi leikata pois, joskin se on vaativa operaatio, mutta Coran kohdalla tämä ei tuntunut järkevältä:
haima olisi ärtynyt leikkauksen jälkeisistä kipulääkityksistä ja vaikka niistä olisi selvitty, oli vielä
mahdolliset syöpälöydökset: eliniän odote ei ollut kovin kummoinen, joten tuo eläinlääkärireissu jäi Coran viimeiseksi.
Cora oli meidän pieni maskotti ja äärimmäisen rakas ystävä. Cora oli korvaamaton apu Charlien tultua
ja opetellessa talon tavoille. Jäämme kaipaamaan sinua Cora!
Coran näyttelyarvosteluja
17.6.2018, Salo, tuomari Maija Mäkinen
VET EH2
"10v iloisesti esiintyvä veteraani. Hyvä koko ja oikea sukupuolileima. Hyvät mittasuhteet,
narttumainen pää ja hyvä ilme. Oikea purenta ja kuluneet hampaat. Hyvä etuosa,
hyvä runko, hieman luisu lantio ja kapea takaosa. Takaliike jää rungon alle. Hyvä karva. Hyvä käytös."
2.3.2013, Harju (Tallinna), tuomari Beata Petkevica
AVO ERI 1, SA, PN1, ROP, Sert
"Feminine, correct pigmentation. Correct proportion between skull & muzzle, correct shape
and placement of eyes. Good neck, sloping topline. Compact. Free movements. Enough temperament."
10.11.2012, Jyväskylä, tuomari Orietta Zilli
AVO ERI 4, SA
"4 years. Feminine. Good quality of the coat. Typical head. Good expression. Correct bite.
Good ears. Strong neck. Good proportions of the body, angulations feet and tail. Good movements."
20.11.2011, Jyväskylä, tuomari Leena Danker
AVO H
"4v feminin. narttu, joka valitettavasti esitetään aivan liian tuhdissa kunnossa, josta päivän palkintosija.
Kaunis pää, hyvät korvat, oikea purenta, hyvät kulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Erinomainen karvapeite.
Liikkuu tasapainoisesti, mutta ylipaino häiritsee."
19.11.2011, Jyväskylä, tuomari Andrew Brace
AVO EH
"4 years, cream and brown. Not big but balanced. Excellent overall breed type with good coat.
But the temperament could be more outgoing. Movement up and down could be truer and she could
have more slope in profile."
28.8.2011, Tervakoski, tuomari Eva Jönsson
AVO ERI 1
"Entik på den mindre skalan. Huvud med bra roportioner. Välformda ögon, Korrekt bett. Bra hals & rygg.
Lite rak i sin skuldra. Ordinärt vinklad. Rör sig med ett lite kort men energiskt steg.
Bra päls med bra struktur. Väl knutna täta lockar."
22.10.2011, Hyvinkää, tuomari Giovanni Morsiani
AVO EH
"4 years. At the minimum of size but not under the min. Very compact and also feminine bitch.
Good at type with a big skull for a feminine. Good muzzle with good noseschwamm(?). Good pigmentation.
A bit too much stop. Beautiful round and dark eyes. Neck too short. Very good coat. Very good square body.
Croup a bit too round and too short. Good feet. Move enough well."
13.6.2010, Vantaa, tuomari Johan Juslin
AVO T
"Pienehkö narttu jolla hento luusto suhteessa kokoon. Kapea kallo.
Ruhan lyhyt kuono-osa, joka on liian voimaton. Erinomainen kaula. Kapea runko ja reisi.
Peitinkarva on liian villamainen. Liikkuu melko hyvin. Ujo luonne."
6.6.2010 Helsinki, tuomari Eeva Rautala
AVO EH
"Pienikokoinen narttu, jolla melko hyvät mittasuhteet, mutta toisvoisin hieman lisää raajakorkeutta.
Hyvä feminiininen pää, oikea ilme, hyvin asettuneet korvat, hyvä kaula ja selkälinja, sopusuhtainen
runo ja kulmaukset. Liikkuu normaalisti. Hyvä luonne ja esiintyminen. Hyvä karvanlaatu."
6.9.2009, Vantaa, tuomari Rouli Kantzou
AVO EH 1
"Lightly buolt. Would prefer longer muzzle, too much skull. Correct neck. Would prefer more ribcage.
Correct tail. Front feet slightly turning out. Slightly close behind in movement. Correct coat and
temperament."
30.8.2009, Luumäki, tuomari Riitta Liisa Lehtonen
AVO ERI 2, PN2, VASERT
"Erittäin hyvä tyyppi. Erinomainen karva. Kaunis pää ja ilme. Sopusuhtaisesti kulmautunut. Matala kinner.
Toivoisin hieman pidemmän kaulan. Esiintyy hyvin ryhdikkäästi. Liikkuu hyvin."
23.8.2009, Heinola, tuomari Miklos Levente
AVO EH 2
"Etwas zu kleine Hündin, kurzer Kopf, schwere Hals, fester Rücken, tiefe Brust, steht parallel,
zu wenig Temperament, kurz in Bewegung."
